Monitaituri CHRZUn nimi porautui Night Visions -yleisön tietoisuuteen viimeistään kymmenen vuotta sitten, kun hänen hapokas ja hypnoottinen scifi-seikkailunsa Nightsatan and the Loops of Doom sai maailmanensi-iltansa syksyn 2013 festivaalilla. Lyhytelokuvaskenen auteur-statuksen hän saavutti Carlotta Moore -trilogiallaan The Contract (2015), The Consequence (2017) ja The Congregation (2018), nekin kaikki tuttuja NV-ohjelmistosta.

Siten on vain loogista, että CHRZUn ensimmäinen pitkä ohjaus saa nyt festivaalilla ensiesityksensä Turussa. Maestron itsensä rinnalla tuotannosta osavastuun on kantanut Teemu Nikin hovituottaja Jani Pösö.

Carlotta Moore ja minä on niin muotonsa kuin sisältönsä puolesta elokuva, jota et takuulla osannut odottaa. Fiktiivisen nimikkotähtensä, Yhdysvalloista Suomeen uraa luomaan muuttaneen näyttelijä-muusikko-valokuvamallin ympärille kudottu teos risteyttää seurantadokumenttia asiantuntija-analyysiin CHRZUn ja Mooren yhteistöistä sekä Mooren räiskyvästä mutta kompleksisesta persoonasta. Dokumenttimateriaalia rytmittävät Carlotta-trilogian lyhärit, joista jokainen nähdään nyt kokonaisuudessaan.

Sekä CHRZU että Moore ovat ainutlaatuisia ilmiöitä suomalaisessa elokuvakentässä. Heidän yhteisen tuotantonsa läpileikkauksena Carlotta Moore ja minä myös kristallisoi teemoja, jotka kuplivat töiden toisinaan hyvinkin rosoisen pinnan alla. Jos joku, niin tämä kaksikko tietää, kuinka äärimmilleen viritetty John Waters -tribuutti tai avokätisesti annostetu genre-elokuvan ikonografia on mahdollista valjastaa myös alitajuisen vaikuttamisen välineiksi.

Elokuvan alkukuvana Punainen käärme (4 min, Artturi Rostén & Sara Nieminen, Suomi 2023).